Tämä on se päivä, jolloin päättyi minun kolmetoista vuotta kestänyt koulunpenkin kuluttaminen, JESH!! Ruotsin kirjoitukset päätti tämän urakan, ja nyt olen vihdoin ansaitulla lomalla :D Ja lakin saantikin on varmistunut, joten nyt vain pippaloita suunnittelemaan. Nyt onkin aikaa riittämiin, jos en saa polveani kuntoon. Kaksi viikkoa sitten alkoi elämäni suurin helvetti, ja huomenna saan tietää, kuinka kauan se tulee kestämään. Pilaako se koko lomani, vai loppuvuoteni?? Ilman poikaystävääni en olisi kestänyt kirjoituksiakaan. Futis on aina ollut koko elämäni, sen avulla olen päässyt yli kaikkina vaikeina aikoina, ja nyt kun eniten sitä tarvitsisin, en pysty edes kävelemään kunnolla. Onneksi minulla on kultani, ilman häntä en olisi kestänyt polveni menemistä, olisin varmaan jo ottanut yliannoksen tai jotain.. Mutta kultani avulla pystyin motivoimaan itseni vielä viimeiseen rutistukseen koulun suhteen, ja kirjoitukset menivät odotettua paremmin, jos mahdollista :D

Huomenna menen sitten kuulemaan tuomioni polven suhteen. Jos se joudutaan leikkaamaan, en tiedä, mitä teen. Murrun täysin. Kaikkeni, koko elämäni on pilalla. Futis on ollut aina minulle terapiaa, ilman sitä en olisi jaksanut peruskoulua. Vaikka muu elämä kuinka potkisi pesrseelle, kentällä olen aina ollut omimmillaan. Jos en pelaisi, en olisi enää täällä. En olisi kestänyt kaikkea sitä pahaa, mitä minulle on tapahtunut. Ja nyt, kun eniten tarvitsisin sitä, en pysty edes kävelemään ilman keppiä saatika sitten pelaamaan. En tiiä kauan kestän enää pakkolomaa kentiltä! Nämä kaksi viikkoa ovat jo olleet täyttä helvettiä! Olen itkenyt itseni uneen joka ilta, joka ilta, paitsi ne jolloin olen ollut rakkaani seurassa. Hän on ollut se voima, jolla olen jaksanut jatkaa eteenpäin näinä vaikeina aikoina. Hän on nyt kaikkeni, en kestäisi, jos menettäisin hänetkin, silloin minulla ei olisi enää mitään, ei futista, ei miestä, jota rakastan yli kaiken.

Pari kuukautta sitten tapasin hänet. En koskaan uskonut rakkauteen ensisilmäyksellä, mutta hänen tapaamisensa todisti, että olin ollut väärässä. Se todellakin oli rakkautta ensisilmäyksellä! Siitä lähtien sukat ovat pyörineet jalassani aina kun vain ajattelen häntä. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni aidosti onnellinen, ensimmäistä kertaa minulla on joku, joka kuuntelee ja ymmärtää minua. Pitkästä aikaa kaikki oli kunnossa ja elämä hymyili ensimmäistä kertaa niin moneen vuoteen. Kaksi viikkoa sitten vietimme ensimmäisen yhteisen iltamme, ja olin taivaissa!! Seuraavana päivänä kuin salama kirkkaalta taivaalta, polveni meni matsissa. Alkoi elämäni helvetti, jota olen nyt kestänyt kaksi viikkoa, huomenna saan tietää, kuinka kauan joudun vielä kestämään, viikon vai loppuvuoden? Ilman mieheni tukea en olisi kestänyt tännekään saakka.

Tämä on ollut elämäni rankin koulu, ja jos joudun leikkaukseen, ja selviän siitä sekoamatta täysin, selviän mistä vain. Ihan mistä vain. Kerrankin kaikki oli reilassa, ja sitten tämä.. Mikä on?? Enkö saisi olla onnellinen??

Jos tämä olisi tapahtunut vuosi sitten, en nyt olisi tässä. Olisin ottanut yliannoksen tai jotain.. En olisi kestänyt, että elämäni suola riistetään minulta. Nyt onneksi minulla on mieheni tukenani. Ilman häntä olisin masentunut täysin. Vaikka en pysty nyt pelaamaan, pystyn silti nauramaan ja iloitsemaan pienistäkin asioista, kiitos mieheni <3 Vaikka en pelaakkaan huomenna tai viikon kuluttua, pelaan vielä tämän vuoden aikana, vaikka joutuisin leikkaukseen, lupaan sen! Aina pitää ajatella positiivisesti, pessimistinen ajattelutapa vain pilaa elämän.

Kirjoitukset on siis nyt ohi osaltani, ja ansaittu kolmen viikon loma alkaa :D En ole ollut pariin vuoteen edes kokonaisen viikon mittaisella lomalla yhtämittaisesti, joten tämä tulee olemaan eri reuntouttavaa! Chillailen vain kolme viikkoa, ja sitten kesätöihin.. Parasta on se, että kohta mieheni pääsee kahdentoista päivän mittaiselle vapaalle intistä, WEEEIII :D Sitten saamme olla kunnolla yhdessä, nyt olemme vain viikonloppuisin hänen vapaillaan päässeet nauttimaan toistemme seurasta.. Vaikka polveni olisikin paketissa tuolloin, se tulee olemaan tähän astisen elämäni antoisinta aikaa!! Aivan varmasti. En ole koskaan ennen tuntenut näin ketään kohtaan. Nyt olen onnellinen pitkästä aikaa, enkä tarvitse siihen kuin oman kultani <3